Анхны хайр өгүүллэгийн үргэлжлэл - 11 February 2009 - Блог - Тавтай морил!!! Миний сайтанд.
Даваа, 2014-09-22, 2:10 PM
Welcome Guest

SANKARA™

..::САЙТ МЕНЮ::..
..::САНАЛ АСУУЛГА::..
Танд өөрийн гэсэн sitе, Блог, hi5 бий юу?
Нийт санал: 303
....::::ЧААТ::::....
200
Main » 2009 » Хоёрдугаар сар » 11 » Анхны хайр өгүүллэгийн үргэлжлэл
Анхны хайр өгүүллэгийн үргэлжлэл
7:04 PM

10r angi..., togsoh angi, 10n jiliin hamgiin suulchiin shine jil. Ergen toiron tsas budarsan dulaahan saihan ovol baij bilee. Surguuli maani duuren saa gatsuur goy chimegleleer duuren tsaanaa l neg bayriin uur amisgaltai bolson baiv. End tendgui ineemseglej bayrlasan humuus, amidral maani uneheer az jargalaar duuren bailaa. Surguuliin zovloloos anh udagaa shine jiliin disko gej hiiheer bolj ter arga hemjeeg manai angi zohion baiguulj udirdahaar boltsgoov. Angiin huuhduud tus burtee ooriin ooriin uureg daalgavar avsan ch nadad hamgiin hund ni noogdson ni diskonii zaaliig 1aaraa chimegleh hund daalgavar bailaa. Anar diskonii hogjim gerliig hariutssan bolovch minii derged hamaagui hylbar ajil ni medeej.Bi ch heden odor daraalan oroi hurtel zaalaa chimegleseer baisan ch gantsaaraa yagaad ch barahgui gedgiig oilgoloo. Anar gaduur ohin erguuleed zavgui tul bi angiihaa heseg huuhduudiig, bas 10b iin Toroog naizuudtai ni tuslaach gej guisan ni ch sain bolj ajil maani ovoo uragshilj ehellee.
Shine jiliin udeshleg bolohiin omnoh oroi hamag ajil ch undsendee duusch huuhduud ger gertee haritsgaaj ,nadad gantshan suld modoo chimegleh l uldev. Oroi bolson baisan uchir Toroo nadad hani bolon uldej bid 2 gatsuuraa hogjilteigeer chimetsgeej bailaa. Yagaad ch yum nadad Torootei hamt baih aytaihan sanagddag bolchihson baij bilee. Yamar negen setgeliin hodolgoon zoviur shanalal baihgui yag l baigaaraa husseneeree togloj ineej boldog baisan bolohoor l ter biz. Toroogiin jinhene neriig Enhtor gedeg bogood sags sain toglodog tuugeeree ooroo neleed ongirchihdog bolohoor surguuli dayaraa tuuniig sagsnii sagsuu Toroo gej andahgui. Ondor tseverhen tsaraitai Toroo hediigeer Anar shig tsarailag ,mongotei ailiin huu bish ch hen ch harsan muuhai geheergui engiin l negen bandi yum.Baigaa baidal ni engiin iluu dutuu zangui bolohooroo yag l nadad tohirson yum shig.
Mod chimeglej baihdaa Toroo genet minii gariig atgan oorluugee tataad:" Nadtai bujigleech, hoorhon ohion !" gej hogjiltei asuuhad ni bi urialgahnaar zovshoorov. Toroo amandaa valis aylan bid ter ayand ni hun harval tataj unamaar evselguigeer bujiglelee. Bid ingej her udaan bujiglesen yum buu med, yamar ch l baisan bi uneheer az jargaltai baisandaa Anariig hogjim gerelee avch ireh yostoi baisniig tag martschihsan baiv. Yag ter uyed zaalnii uudenees hen negen ni changaar algaa tashihad ni harval Anar bailaa . Anar tend her udaan zogsson yum buu med, Anariig haraad bi sandarch Toroogiin gariig huchtei tulhen holdloo. Anar bidnii dotno baidliig evdchihsendee evguitsseneesuu, zoriud algaa changa changa tashin ineeseer oirtoj ireed:" Tsengukiig bujiglej baigaag anh udaagaa harj baina shuu!" gej ooriigoo huchlen hudlaa ineemseglej baigaag ni bi anzaarlaa. Anar ter nam gum baidliig evdeh gej haa hamaagui oor zuil yarin , ooriinhoo evgui baidald orsnoo nuuh gej baidagaaraa charmaij baiv. Bi ch butsaad gatsuuraa chimegleh ajildaa orvol Anar Torootei hogjim gerelee yanzalj ehellee. Gatsuur maani duusah boloogui baihad Anariin hiih yostoi ajil ali hediinee duuschihav. Hiih yum ni duussan Anariig bushuuhan yavuulj Toroo nadtai 2uulhanaa uldeh gesen sanaatai baigaa ni ilt haragdaj baiv. Toroogiin ter sanaag Anar sain medej baisan ch yagaad yavahgui baigaad baisniig ni bi oilgohgui bailaa. Anar hiih yumaa olj yadan demii l iish tiish alhaj baisnaa bidnii derged irj gatsuur chimegleltsej ehellee.Torootei yum yarin ineeldeh toolond Anar bidenluu eeljlen surhii harj, bain bain yaria taslan uimuuleed baiv.Magadgui ooroos ni oor er huistei huniig toodoggui naiz ni genet hen negentei neleed dotno bolson baihiig haraad balmagdsandaa tegsen baij boloh yum.Ashgui gastuuraa ch chimeglej duusaj bid haritsgaah bolj Anar , Toroo 2 namaig gert maani hurgej ogsnoor ter udesh ongorloo.
Husen huleesen surguuliin shine jiliin disko.Angiin ohiduud maani heseg hesgeeree negniidee tsuglaj bie bienee gangalan niildeg niildegeeree surguuli ruu yavtsgaana. Nadad yamar emegtei naizuud baih bish, eejiinhee nadad beleglesen boginohon har daashinziig omsoh uguigee shiidej chadahgui tolinii omno udtal zogsloo.Yadaj baihad aav eej 2 maani ajlaasaa ireh boloogui baidag, asuugaad zovlochihmoor hun baihgui ter l uyed bi emegtei naiziig hamgiin iheer uguilj bilee.Diskoruu tsugtaa yavah hun ch baihgui, bi heseg bodol bolon suuj , yadag ch baisan anarluu yarihaar shiiden utas shuuren avlaa.Getel yag ene ued haalganii honh duugarch Toroo orj irlee. Ashgui dee, yag tsagaa olj shuu.
Surguuliin disko yag minii tosoolj baisan shig tiim surtei goy bish ch, huuhed bolgon herendee l gangalchihsan, ohid huvguud bie bienee harahaar bugd yaran dogdlon irsen baigaa haragdana. Changa hogjimiin ay surguuliar neg tsuuraitaj, budeg gereltei sportiin zaaland bujigleh negen ni bujigletsgeej suuh negen ni suuj, zarim heseg ni teruugeer demii selguutsen orj garna.Tsoglog hogjimiin ayand Toroo namaig hotlon bujiglii gelee. Bi ugiin tiimerhuu yumand aviyasguidee ch teruu tatgalzaad zaalnii hanaar zassan sandal deer ochij suulaa.Udsan ch ugui haalgaar orj irsen Anariin tsarai olnii dundaas nudend maani shuud tusav. Anar medeej gantsaaraa bish , sagsnii heden bandi nar bolon heseg tanihgui ohidtoi yavj bailaa. Bas l ohidtoi marzagnan zogsoh Anariig haraad minii shar hodolj hajuudaa baigaa Toroog tatan bujiglii gelee. Hediigeer uyangiin ay bish baisan ch Toroo bid 2 zaalnii gold 2uulhanaa tevrelden udaan hemneleer bujiglej baisan yum. Busdaas ooroor udaahan bujigleh bidniig Anar holoos naizuudtaigaa yariltsah zuuraa uye uyehen haraad baigaag bi ajiglaj bailaa. Tegeh tusam ni bi Torootei ulam naaldan bujiglej baiv. Getel yag ter uyed Toroo minii chihend zoolhonoor:" 2uulaa uyerhii tehuu?" gej shivnelee.Minii hamag bieer tog guih shig l bolloo. Anh udaagaa l eregtei hunees iim yum sonsoj baigaa nadad neg bodliin goy ch yum shig nogoo bodliin aimaar ch yum shig sonin medremj torj bilee.Bi Torood yu gej helehee medehgui teenegelzeh hoorondoo semeerhen Anariin zug harlaa. Magadgui suulchiin uldsen gants goridlogodoo naidaj harsan ni ter baih, zaalnii nogoo zahad ineemseglen zogsoh ter zaluuruu bi udaan harav. Anar hajuudaa zogsoh ohinii chihend yamar negen yum shivnehed nogooh ni changaar ineen Anariig erguulen tsohij avaad garnaas ni sugadaj baigaa haragdlaa.Tiimee, minii goridlogo shavhagdjee. Anar hezee ch nadad tohirohgui, Anar bol sain naiz baij chadahaas minii hairlah hun bish yum gedegiig bi tegehed hamgiin sain oilgoj avsan yum.Bi dahij udaan bodsongui, bi Torood: " Tegii, bi zovshoorch baina" gej zoolon heleed ineemseglelee. Ene ugiig sonsood hyazgaargui bayarlasandaa Toroo namaig changa geech huchtei teverch avav.Bidnii huvid tsag hugatsaa tegehed l zogsoh shig bolj, yu ch yarihgui demii l bie bieruugee haran ineemseglej baisansan.
Disko ch id goldoo orj ehellee, huuhduud hos hosooroo end tendgui dotnohon suutsgaaj, end tendhiin surguulias olon tanihgui huuhduud irsen baigaa haragdana.Bi jorlon orohoor Toroog zaaland uldeegeed gantsaaraa 2 davharluu garahaar surguuliin hongiloor alhaj baital tsonhnii derged suumelzeh hunii suuder namaig tsoochooloo. Oirton sain ajiglaval Anar bailaa. Bi yum duugarahiig hussengui, chimeegui tsaashaagaa alhah getel:
" Enhtortei uyerheed baigaanmuu?" gej Anar araas maani changaar asuuv.Bi uragsh alhah gesenee boliod bairandaa chimeegui heseg zogsloo. Anar hunii zevuu hurmeer yojtoi ineegeed:" Chamaig iim oor bolchihno gej yostoi tosoolj ch baisangui shuu!" gej tanihgui huntei yarij baigaa yum shig hondii ongoor heleed nadruu oirton alhaj irlee. Anariig yagaad iim sonin baigaad baigaag ni bi neg l sain oilgohgui l baiv. Hooruu bandi nar, aaligui ohiduudaasaa salaad gantsaaraa yugaa hiij baidag bainaa ch gej bodoh shig. Bi Anartai iim huiten ongoor yariltsahiig husehgui baisan uchir Anarluu harj ineemsegleed:" Chi huntei uyerhej bolood bi boldoggui yumuu yamar? gej hogjiltei naiziinhaa duriig esgelee. Minii ugiig sonsood Anar ineemseglev. Anar alhsaar buur derged mini shahuu tulj irsen bailaa. " Chi yasan tegeed Torood sain yumuu?" gej Anar chuhal tsarai gargan nadaas asuuj baigaa ni Anariin amnaas garmaargui geltei. Yag l ter neg zunii oroi nadad helj baisan Anariin ug tolgoid orj iren: " Nadad chamtai iim yum yarih sonin bainaa, bi yavlaa" gej heleed bi uragsh turuulen alhaj yavlaa.

Namaig alhan odohiig Anar araas maani udaan harj zogssoniig bi medej baiv. Ter chineegeeree setgel maani ch huchteigeer honduurlej baisan yum.Tiimee, minii huvid hangalttai, Anar hezee ch nadad tohirohgui, odoo bi Torood sain boloh gej hicheenee.
Enhtortei uyerhej ehelsenees hoish minii amidral ulam sonirholtoi boloh shig. odor bolgon gertee suun Anariig yarihiig ni huleehgui, hezee gert maani bas oor ohin daguulj ireed nadtai taniltsuulah bol gej sanaa zovohgui, bodol maani oor zuild sataaran, uneheer bi Anariig martaj ehelj baih shig bailaa. Geriinhen maani ch Enhtoriig bugd meddeg bolov. Aav eej 2 maani hediigeer Anart tuiliin sain ch, ohiniihoo anhnii naiz hovguun gedeg utgaaraa Enhtoriig ch gesen huu shigee l huleej avsan ni bayarluushtai. Geriihen maani namaig Anartaa sain bolchihson gedgiig meddeggui ch, eej maani emegtei huniihee ch yumuu eh huniihee zon sovingoor namaig gadarlaad baidag shig sanagddag yum.
Torootei uyerhesenees hoish Anar manaihaar barag irehee bolichihloo. Oodgui gedgiig ni, naiz yum baij, bi Anariig hentei ch uyerhej baisan gesen yag l huuchinii heveeree tedniiheer orj garaal bolood l baidag baisan biz dee, yamar muuhai yum be, tag bolchihiin….baiz, ingehed bi Torootei uyerheseneesee hoish Anariihaar orluu, tuunluu neg ch zalgaagui yum baina shdee, getel Anar naiz ohintoi bolloo geed urd ni nadaas holboogoo ingej tasalj baigaagui shdee. Bi yostoi t*n*g gedgiinee,Anar ch odoo nadad gomdoj baigaadaa, ingej bodood bi Anarluu zalgalaa. Haritsuuriin tsaanaasaa tanil dotnohon tuunii hooloi:
-Yasan?, Toroogoosoo uidchaad nadruu zalgaj baina uu, ugui yu?gej Anar ugiin muuhai zevuun yojirhog zangaaraa nadaas ineevhiilen asuulaa.
-Chi hun bolgoniig oor shigee gej boddog yumuu, cham shig negiig haraad nogoog martdag hun haana baisiin, neh tenegee! geed bi ineelee.Bid oird uulzaagui olon sonin hachinaa heseg yariltsaad bi Anaraas yagaad ch yum:
- Chi Monhjinteigee uyerhej baigaamuu? geed asuuchihav. Anariin ineej baigaa ni utasnii naanaas medregdej:
-Chi bas hun bolgoniig oor shigee boddogiimuu, cham shig neg yumtaigaa baigaa l baina gej yu baisiin? gej heleed Anar yojtoi ineelee.Minii durgui hurch:
-Paah, aimar gedgiinee, bi lav chinii naiz ohini baisan bol zovj uhehiin baina ldaa! gej bi sanaa aldangui heltel:
-Chamtai uyerhej baisan bol oor shd ! gej Anariin ayarhan helehiig bi halit mulit sonsoood: “Yu genee, dahiad heldee?” gevel Anar “ Za yugee ch gui ee, sonsoogui bol sain l biz “ gej heleed udalgui , “ za za bi end ajiltai bolchloo daraa yarii “ geed utsaa tavilaa.Anariin tolgoi erguulsen sonin baidal minii gaihliig toruulj orhiloo. Gesen ch bi neg ih yum sanasangui Torooteigee uulzahaar yaran gereesee guin garlaa.
Angid baidal uridniihaasaa baga zereg oorchlogdson ni gevel angiin hovguud maani urdniih shigee nadtai hamaagui baihaa bolij, nadtai busad ohidiin adil l haritsdag bolson baiv. Anar bid 2 neg shireend suusan heveeree. Hicheeliin 40 min-iin tursh yu ch hiihgui togloj suusaar l ongoroodogson. Anar nadtai urdiinhaasaa aria l oor hariltsdag bolson ni ajiglagdaj bailaa.Togloj baih uyedee namaig teverch avah , gariig maani barij atgah ni ihessen ch yum shig, neg l medehed nadtai zuu oroh zaigui oirhon suuchihsan , neg bol bi Anariin tseejind tolgoigoo naah ni holgui bolchihson suuj baidag bolov. Anartai togloomoor dalimduulan oirton, biend ni hurch nalan suuh uneheer goy baisan ch Toroogoo sanahaar bolohgui geh bodol torch bi Anaraas holdon suudag baisansan. Hicheeliin tursh gar holoo salgahgui dotnohon togloh bid 2iig gadnaas harsan hen ch hosuud uu gemeer.Yagaad ch yum tegj haragdahaar baidliig Anar uusgeed baigaag bi sain ajiglaj baisan ch yu ch helj yu hiihee ch sain medehgui l bailaa. Zavsarlagaan bolgonoor Toroo angiar tsuhuij bi uulzahaar angias garch yavahiig Anar andahgui medne. Getel ih zavsarlagaagaar Toroog yu yugui angiar orj irehiig Anar medseer baij namaig ooroos ni neg yum nuusniig heluuleh gej namaig garaaraa bituulen tevreed, hel helehgui bol tavihgui shuu gej surduullee. Bi ch Anariin garaas multrah gej yaj ch hicheegeed bolohgui demii l baahan uzeed bolsongui. Bidniig iinhuu togloj baihiig Toroo namaig duudahaar angid orj irehdee harchihaad yu ch helelgui bustaad garlaa. Bi Toroogiin araas garah gesen ch Anaraas bolj chadahgui baisaar baiv. Anar yag l iim yum bolohiig hussen yum shig changaar ineej namaig tavihgui zavsarlagaanii turshid zovooloo. Bi suuldee uurlaj ehellee, bi Anariin teversen garaas ni arai gej nuusan zuilee helj multraad bosoh getel Anar minii neg garnaas huchtei bariad tatan suulgav. Bi uurlasan hartsaar Anarluu:
-“ Anaraa, yagaad baigaan be taviachdee, geed garaa tatval:
- “ Chamaig tavichval chi Torooruugee yavchihna shd” gej heleed yu ch boloogui yum shig urd suusan huuhedtei yum yarin suuv.Anariin ene ugnii uchiriig bi eroosoo oilgosongui. Namaig garah gej yadsaar baital honh ch duugarch hicheel orj ehellee. Anar say l neg minii gariig tavilaa. Bi Anart uurlan hicheeliin tursh yum yarisangui. Zurh maani huchtei tsohilj, setgel maani neg l taivan bish baigaa ni Anariin nadad gargasan zangaas bolj uu, esvel Torood sanaa mine zovsondoo yu gedgiig bi yalgaj salgahaa boliv.Yadag ch baisan daraagiin zavsarlagaaniig tesen yadan suuh namaig Anar hajuunaas ajiglaj baigaag bi mederlee.
Hicheeliin 40minut nadad 40n jil ongorson met udaan sanagdaj ashgui neg honh duugarahad ni uhaan madaggui angias guin garlaa. Toroog ch uurlasan baih gej sanan bi gemshinguigeer angias ni duudaj uulzval Toroo yu ch boloogui yum shig ineeseer garch ireed namaig tevren avch unslee. Ene uyed angias Anar garch ireh ni ter. Anar bidniig haraad haraagui dur esgen hongiloor tsaash ergen alhan odov.Toroogoo uurlaaguid ni bi uneheer bayartai baisan uchir hogliteigeer hamtdaa hool ideheer hogliteigeer surguuliin guanzruu orloo.Guanzand ortol Anar neg shireen deer gantsaaraa suun hool idej baigaa haragdav. Urgelj l ohidoor ch yumuu heden sagsuu hovguudeer hureelegdej suudag naiziigaa gantsaaraa baigaag harah sonin sanagdlaa.Anar bidniig orj irehiig haraad omnoo baisan hooloo yah iihiin zuurgui hurdan ideed bidnees zoron garch yavav. Anariin iim hachin baigaa ni minii tevcheeriig barj ehellee.

Ter oroijingoo bi Anariin tuhai bodoj untaj ch chadsangui. Anar hezeenees iim baidag bolsniig ch bi gaihaj bailaa. Bi bodoj bodoj Anar odoohondoo naiz ohingui baigaa bolohoor nadad ataarhsandaa ingej baij boloh yum gej oilgov. Ingeed bi margaash ni oor neg surguuliin tanidag ohinoo surguuli deeree Anartai taniltsuulay gej duudlaa. Naiz maani hoorhon uchir bi Anart taalagdana gedegt itgeltei baiv. Hicheel tarahad bi Anariig chirseer garch naiz ohintoigoo taniltsuulav.Anariin henii ch hairiig tatmaar ineemseglel, baigaa baidliig ni harsan yamar ch ohin tsaashaa gehgui ni oilgomjtoi tul naizad maani Anar mash taalagdaj baigaa ni ilt baiv. Bi tedniig hamtdaa kino uzeech gej yatgaad Anarluu haran ineevel Anar yu ch helsengui shuud buruu haraad alhaad yavchihav. Anariig zugeer l alhaad yavchihsand naiz maani evgui baidald oron nadruu gaihan harlaa. Minii uur uneheer aimshigtaigaar hurch Anariin hoinoos ni guitsej ochood:
-“ Bi chamaig yatsan bolood chi nadad iim sonin zan gargaad baigaan be?, Nadad uurlaj baigaa bol naizad maani teriigee bitgii gargaad baigaach! Yasan, esvel chinii ter hoorhon ohiduud shig chin bish baina uu? Tiim bol uuchlaarai, gej heleed bi butsaad ergeh getel Anar namaig tataj zogsoogood:
-“ Chi namaig yagaad ingeed baigaag eroosoo oilgohgui baigaa yumuu? gej nadruu harahad ni:
-“Oilgohgui baina, cham shig oilgomjgui hunii yug ni ch oilgohiin, shal durgui hurchlee gej bi heleed garaa huchtei tataj avaad Anaraas holdon naiz ohinluugaa guij ochood: Yavii!, bi chamaig iim muuhai huntei yaj taniltsuulii gej tolgoid orj irdeg bainaa!” gej Anart sonsogdohoor changa heleed yavsansan.
Margaash odoriin hicheel deer Anar bid 2 barag yum duugarsangui. Ternii daraah odor ni ch ter. Minii setgel ovdoj ehellee. Minii ene hoyordmol setgel hezee namaig zovoohoo bolih yum bol. Hediigeer Torootei baihdaa bi jargaltai yum shig baidag ch setgeliin muhart Anar gej ner bainga l hadaastai, hen negen ter neriig duridahad l sertes hiin huchtei tsohilj eheldegsen.

10r angia bid ch togsoh dohoj bailaa,honhnii bayar maani ch boldgooroo bolj ongoron, Toroo ooriinhoo angiihantai bi ooriinhoo angiihantai tusdaa yavj, Anar bid 2iin hondii baidal angiihnii uur amisgaliig ch evdeh shig bolson. Minii ene nuuts hair namaig ene udaan hugatsaan hangalttai l zovooh shig bolloo.Hezee negen odor ilrene gej naiddag baisan nuuts hair maani uurdiin nuuts bolon huvirsan ter odor nadad amidral buhleeree zogschih shig sanagdaj bilee.
Havriin negen borootoi odor bailaa. Angiihan maani ulsiin shalgataa bugd l amjilttai ogtsgooson uchir, ih surguuliin konkursandaa beldeh neriidleer surguuli deer odor bolgon l shahuu irtsgeene. Harin suuliin heden odor Anar eroosoo uzegdsengui.Ter odor bi ch yum sanasangui baij baital genet manai angiin ulaan Baataraa minii hajuud irj suugaad nadaas Anar mongold ih surguulid konkurs ogohguigeer gadaad yavah gej baigaa gesen te, gej asuulaa. Bi ter talaar yu ch medeegui baisan bolohoor yu gej ch hariulsangui, demii l moroo havchin ongorloo. Baataraa yariagaa urgeljluulen: -“ Anaraa ch chamd aimar sain l daa, chamd tegeel heleegui baih l daa” geh ni ter. “ Anar nadad hezee bilee tegj yarij baisan yumaa,minii huvid tsenguke-g guitseh ohin haana ch baihgui geel baahan yum yarij baisan, bi ch odoo bur martchij, ta 2iig bie biendee sainiig chin angiihan bugd l meddeg shd, daanch ta 2 bie bienesee teriigee nuugaal ineedtei haragddag baij bilee, odoo ch buh yum ch duusaj baigaa bololtoi” geed hogshin hun shig sanaa aldav.
Baatraiin utagagui yariand bi unemshsengui. Unemshihiig ch hussengui. Anar nadad odoo hamaagui ee.
Surguulias garch yavah zamdaa angiinhaa heseg ohidtoi tsug alhtal bugd l Anariin Germanruu yavj surahaar bolsoniig ni yarij , bugd am bulaaldan Anariig nadaas iluu medej baigaagaa nadad ongirtsgoono.Bi Anartai udaan yariltsaagui bolohoor medehgui baihaas ch yahavdee.
Bi ter odorjingoo yu ch duugarahgui setgeldee neg l shanalan hetsuu bailaa. Toroo odorjingoo minii derged namaig sataaruulan hogjiltei zuil yarij baisan ch nadad ogt sonirhol torohgui baiv. Suuldee Toroogiin tevcheer baragdsan bololtoi:
-“Chi Anariig yavah gej baigaa bolohoor ingeed baigaa, tiim biz dee?” gelee.Bi yu ch boloogui yum shig tsarailan:
-“ Ugui ee, yu gej dee” gej hudlaa ineemseglen, “ Anar , yavah gej baigaa yumuu? gej meden budillaa.Toroo namaig teverch avaad:
-“Chi Anart sain biz dee, bi mednee gej Toroo ineevhiillee. Bi Torood yu gej helehee medsengui. Toroo yariagaa urgeljluulen:
-“ Tehdee bi chamaig nadad Anart sain shigee sain bolno gej itgedeg, chamaig nad deer hezee ch irsen bi huleej l baina,chamaig odoo Anarluugaa yavna gevel bi oilgonoo nadad bitgii sanaa zov gej heleed nadruu haran dulaahnaar ineemseglelee. Minii nudnees haruusal gomdol hosolson gashuun nulims ursan buulaa. Anariigaa bi aldah gej baigaagaa mederch baiv. Toroo namaig teversen heveer l.
“ Anar margaash yavnaa, nadad ug ni ali ert helj baisan bi tegeed chamd helj chadaagui yum” gej Toroog helehiig sonsood bi Torooruu itgej yadsan hartsaar harlaa. Teverch baisan gariig ni bi ayarhan buulgaad alham alhamaar holdsoor ergen harj hamag hurdaaraa guilee.
Ter borootoi odor bi hechneen udaan guisnee medehgui. Shalba norson amitan gertee irj oroondoo orood gantsaaraa udaan uilj suulaa. Hechneen ch tamhi tatsanaa sanahgui ni, ene heden jil bolj ongorson Anartai holbogdoltoi buh dursamjaa ergen ergen sanan uillaa. Yamar une tsenetei yamar ariuhan, yamar amttai on jiluud baisnaa sanalaa. Oroin burii orohod orooniihoo tsonhoor yagaad ch yum harval tsonhnii maani door boroond tamhi zuun tongoin suuh Anariig olj harlaa. Nudend ni uitgar shingesen hairtai naiziigaa bi udaan harj zogsloo. Anar namaig garaad ireh baih gej naidsandaa tend udaan suujee.Ene buh ongorson hugatsaand minii mederch baisniig Anar maani hurtel mederch baisniig bi tegehed medej bilee. Bidnii bie biendee hairtai baisan setgel maani bidniig ter olon jil naizuud bolgon barij baisniig ch oilgoloo. Bi tsonhon deeree, Anar gadaa bid udaan suulaa. Yag l ter mochid bid hoyulaa bie bieniihee tuhai bodotsgoon, bodol dundaa bid ergen uulzaldaj az jargaltaigaar tevrelden ineeldej , hezee ch salahguigeer neg negniigee tas atgan suutsgaaj baisan yum.Bi gereesee garch ochsongui, Anar maani ch manaihruu yavj orj irsengui, magadgui yamar negen daldiin huch bidniig horij baisan baih.Bidnii naiziin holboo hamt baihaas mine iluu nandin baisan bolohoor ter bizdee. Boroond shono boltol huleej suusan Anar maani yavahaar bosoj etssiin udaa minii oroonii tsonhruu harlaa. Bi hairtai tuunruugee ineemseglen garaaraa dallahad Anar mine hezee ch martagdahaargui ter ineemsegleleeree nadruu ineemsegleed ergen harj yavj odloo. Boroond alhan odson ter zaluu ene nasandaa marthaargui hamgiin erhem HAIR MINE baisan yum shuu
.
 Hun bolgonii setgeliin muhart hezee ch martagdahaargui bas hezee ch hureshgui nandin hair gej baidag gedegt bi itgedeg. Setgeldee hen negniig teej yavdag hun bur ter ontsgoi huniihee tuhai nadtai huvaaltsaach. Chi oguulleg bichih albagui ee, zugeer l gegeen hairiinhaa dursamjiig bicheech, bi chamd chadah yadahaaraa setgeliin dem og
Anariig yavsanaas hoish minii amidral ter chigeeree haranhuilah shig l bolj bilee. Heden ch odor heden ch shono uilj suusanaa odoo bodohoos ch aimar. Baga nasniihaa buh saihan uyee bi bodon bodon gunhiran suudag baisansan. Hairtai ohinoo setgel sanaagaar iinhuu unan baihiig haraad eej aaviin maani ch setgel ni zovj ehellee. Anariigaa oortoo sain baisan gedegt itgej yadan , ooriinhoo hechneen heneggui t*n*g yavsanaa gaihaad ul barna.10n jiliin jaahan huuhded yuniih ni hair setgel gej baihav dee, udahgui zugeer bolchihno, odoo hicheel nomoo bod geh etseg ehiin shaardsan ugs, naiz nohdiin argadsan haritsaa ch nadad ihed tus bolj, tsag hugatsaa ongorohiin hereer ongorsniig martagnaj shine zuild sataarch amidraldaa idevhitei handaj ehleheer shiidej bilee.

Bi ch ih surguulid orj , shine angi, shine naizuud geed buh yum l saihan bolj ehellee. 10n jiliihenteigee ehendee ch odor bolgon shahuu l uulzdag baisnaa suuldee 7 honogtoo neg , sardaa neg suuldee buur uulzahaa ch bolitsgooloo. Harin Enhtor maani ulsiin sagsnii shigsheend orohoor bolj , manaihaar bainga irj ochin namaig bainga l ergej toirno. Bas l udahgui bagiihantaigaa gadaadruu garch togloltoor yavangaa tendee burmoson uldene geh yum ch yarih bolloo. Ter uyed buh humuus l gadaadad garch surch ehelj baisaniig sanaj baina.Ailiin gants huuhed bolohoor ch teruu eej aav maani namaig oorsdoosoo holduulah tun ch durgui, bi ch tedniigee orhij yavahiig ch husehgui baiv. Hediigeer bi Torood tiim ch sain bish ch tuuniig bas namaig orhin yavna gehees setgel mine evguitsej l baiv,gesen ch odoo yaltai ch bilee dee. Udalgui Toroo maani ch yavj bi gedeg hun tsor gantsaaraa uldsen yumdaa.

Bi eej aavdaa tuslahiin zeregtsee, hicheeldee yavaad l..neg l medehed 2ovol 2 zun ongorson baiv. 10n jiliihenteigee haaya neg end tend taaraldahaaraa hol oiriin hamag sonin hachinaa yariltsan suuna, harin engiin uyed ih surguuliinhaa shine naizuudtai tsagiig hogjiltei ongoruulne. Sonin yum shuu, 10n jild baihdaa neleen l hodolgoontei, urgelj l end tend tas tas ineej hohorson huuhed baisan baij oyutan bolj ih surguulid orood ogt esregeeree bolchih ni ter. Ongorson 2 jiliin hugatsaand bi ch medeej bagagui l oorchlogdson ldoo. Harin yag minii ih surguuliin 3r kurst ordog jiliin namar yumdag, hezee ch sanaand orohoorgui huntei taaraldsan ni teer jil manai angid heseg zuur surch baigaad garsan Enhsaruul bailaa. Bi Saruuliig gudamjind hajuugaar ni barag tanihgui ongroh shahahad garnaas mine huchtei ugzarch: Tsengelee, sainuu bi Saruul baina shdee ! gej zogsooj bilee. Bid 2 uulzaagui udsan bolood ch teruu, bie beiniigee haraad hyazgaarguigeer bayrlaj oirhon neg gazar orj suun udtal yariltslaa. Enhsaruul maani yostoi l saihan huuhen boljee, bagiin l tsarailag hoorhon ohin baisan bolohoor ch argagui biz. Hedii 10n jild bid bie biendee tiim ch sain bish baisan ch ergeed uulzahad yagaad ch yum ih l dotno saihan baij bilee. Saruul Polsh-d geriihenteigee amidrach baigaad sayhnaas mongoldoo amidrahaar bolson ni ter baijee. Bid 10n jild bolj ongorson buh l huuchin dursamjuudaa yaritsgaan yag l butsaad ter uyedee ochson shig l boloh ni ter. Medeej bid 2iin yarianii gol sedev Anar baisan ni oilgomjtoi. Saruuliig ajiglaad baihnee odoo hurtel tuund mine sain heveeree ch yum shig. Hediigeer naiz zaluutai bolson tuunteigee udahgui suuh baih gej yarij baisan ch nudniih ni tsaana, hooloiniih ni ongonii tsaana tertee Anart gomdood uilan alhaj baisan ter torh uurd shingen uldsen yum shig. Enh saruuliig haraad minii ch gesen setgel hodolchihloo. Butsaad l Saruultai Anariigaa bulaatsaldaj baisan ter uye ruugee ochtson yum shig sanagdan zurh mine ihed hunduurlej bilee. Saruul bas germand baidag tanilaasaa Anariin surag sonsogdsonoo ch nadad helev. . Bi ch Saruuld Anartai holboo tasraad udaj baigaagaa helj, bie biendee barag l buhnee yarilaa. Barag l gedeg ni medeej bi Anart sain gedegee bas l helj chadsangui ongoruulj bilee.Saruul ch t*n*g hun bish yum bolohooroo medeej gadarlaj ch baisan biz dee.
Ingeed bi Enhsaruul gegch terteeh olon jiliin omnoh daisan baisan ohintoigoo ergeed uulzaj, buur ch naizuud bolon huvirch orhiloo. Bid ter odoroos hoish holboo ogt tasralgui bainga l uulzdag bolj bilee. Bi ch bas boloogui e, Saruuliin naiz zaluugiin naiz geh heden zaluustai ch taniltsaj Bayraa geh negentei ni uyerhedeg ch bolov. Gehdee bi ter zaluutai neg ih udsan ch ugui. Unen setgeleesee sain bish bolohoor ch teruu, udsan ch ugui sonirhol buurch, ul oilgoltsol heruul margaan bolsnoor duussan yumdag. Odii tom boltloo hen negend chin setgeleesee handaj chadahgui baigaadaa minii setgel ch shanalj ehellee. Amidral neg l utgagui, hajuugaar zorj ongorohdoo shohoorholiin harts chuluudsan zaluus, angiin hudlaa hair zarlasan hooruu hovguudiin hen ni ch, bur ali ni ch minii setgeliig ogthon ch tataj hodolgoj chadahgui yum shig. Bi amidraldaa dahij heniig ch chin setgeleesee hairlahgui yum gedegee mash sain oilgoj avch bilee.
Harin minii ih surguuliin 3r kusee togsdog jiliin havar setgeld mine tun ch dotnohon bas egel jiriin negen hun butsaj irsen ni medeej Enhtor maani bailaa. Toroo sagsaaraa olon ornoor togloj, zarim gazar ni uldej suraltsaj yavsan ch yavj yavj eh orondoo baihaas oor jargal ugui geseer irsen ni ter bailaa. Bi yagaad ch yum Toroog haraad unheer bayarlaj bilee. Irsen odoriinhoo oroi ni shuud nadtai uulzahaar irsend ni ch minii setgel hodolj Toroogoo huzuugeer ni udaan changa geech ni tevren avch uhtlee uilsansan. Setgel mine uneheer gantsaardaj bas zovj shanalsan baijee. Bagaas medeh dotno negneer argaduulan taivshrah yamar saihniig ter odor l mederch bilee. Toroo maani bieiin tamiriin hun yum gesendee bie ni hogjij tom saihan zaluu bolsniig ch bi anzaarlaa. Yag l ter mochid bi ene horvood nadad uurd hairtai baij chadah tsoriin gants hun maani Toroo yum gedgiig oilgoj bilee.
“-Tsengelee, 2uulaa dahiad buur shineer bugdiig dahiad ehlii tegehuu?” gej Toroo ayarhan heleed minii gariig zoolhon atgalaa. “-Bi end tend yavj baihdaa zovhon chinii tuhai l boddog baisan, bushuuhan l chamruu butsaj ochihgui bol oor hen negen hun orsood bulaagaad avchih baih gej aidag baisanshuu” geed namaig oorluugee tatan oirtuulav. Bi yu gej helehee medsengui, bi ene buh hugatsaand er ni heniig yug huleegeed ingej ooriigoo tarchlaaj baisan yum be,haana yu hiij yavaa ni medegdehgui onooh Anariig huleeseer l baigaa yum gejuu? Ali esvel Toroog yag ter odoriih shig gariig mine atgahaar ergeed irne gej naidaj baisandaa yumuu? Tiimee, yaltchgui bi Toroog l huleej baisan bololtoi. Minii zurh dogdolj baisan yum.

Ingeed bid ergeed hosuud bolj orhiloo. Harin ene udaad yag l jinhene utgaaraa hosuud. Toroo maani oroigoor biznesiin chigleleer surch bi ch hicheeldee yavaad l. Amaraltiin odoruudeer Toroogiinhoo bagiihnii togloltiig ochij uzen naizuudtai ni dotno taniltsan ,oluulaa amralt zugaalgaar yavan odor honog jargaltai l ongorch ehellee.Enhsaruul Toroo 2ch dotno naizalj bid mash sain naizuud bolj huvirlaa. Ingej yavsaar bi ch ih surguulia togsoj, eejiinhee ajildag baisan negen juulchnii company-d ajild orj, Toroo maani aaviinhaa ajild tusalj hajuugaar ni tamirchinaa ch hiideg baiv. Harin ter jil bid 10r angia togsood yag 5n jil ongorohod, surguuliin maani 30n jiliin oitoi zeregtsen bidnii angiin uulzalt boloh yostoi baisan ter odor hayand irlee. Bi ter angiin uulzaltiin talaar or tas martchihsan baij baigaad Saruuld 10r angiihaa montajiig uzuuleh sanaatai gargaj irehdee door bichsen 5n jiliin daraa yag honhnii bayraa temdeglesen ene odor, ene tsagtaa surguuli deeree uulzatsgaay gesen bichgiig olj harsan yum. Angiihnii uulzalt, hen hen ireh bol?Arai Anar? Za za yu gej dee, ene olon jil yadaj gants uzegdeh ni baitugai, neg shirheg zahia ch ilgeegeegui hun yu bodoj tend ochih ve dee, gej bi ooriigoo taitgaruulaad ongorch baisnaa sanalaa.
Ingeed l udalgui onooh temdeglelt odor maani ch irlee. Toroo hedii ooriinh angiihan bish ch surguuliinhaa 30n jiliin oid zaaval ochno geed suulgadaggui. Nadad yagaad ch yum neg l yavah husel torohgui l baiv. Enhsaruuliin setgel hodolj hedii 10aa hamt togsoogui ch huuchin angiihan deeree ochij, hen yaj oorchlogdsoniig haray l daa gej namaig yatgana. Ter odor ch minii bodliig deerees unshsan met france-aas juulchid irne geed bi ustei tolgoinoosoo ih ajiltai bolchihood enhsaruul, toroo 2t tailbarlaad ochij chadhaargui bolsonoo helehed ted duramjhan l yavtsgaalaa. Ajildaa ulairaad tsag hed bolj baigaag ch medeh sohoogui odorjin guiseer baital neg medehed haranhui bolson bailaa. Enhsaruul , Toroo 2 ter chigtee tag bolchihsond gaihaad ,yavch tsaashaagaa davraad uuhaar bolson baih gej taagaad yavaaguidee oortoo ihed bayarlav. Bi ch yadarch tuildsan yum gertee orj ireed us zasandaa orchihood neg l saruulruu zalgaj uzmeer sanagdaad utas shuuren avch zalgalaa. Boon shuugian chimeenii tsaanaas Saruuliin changaar hashgirah hooloi:
- Aa, Tsengelee yu, angiihan bugd irseeen, bid nar surguulias garaad end neg bar-nd orj irchiheed baij bnaa!
- Bugd genee? Gej bi goridson bas sandarsan hooloigoor lavlan asuulaa
- Tiimee chamaas busad ni!! Yostoi goy bainaa, bagsh hurtel irsen geech!
- Baizaarai Saruulaa, bugd gedeg chin…A…A.. Anar irsen yumuu? gej bi salagnaj chichirsen hooloigoor eeren baij asuuv.
- Tegelgui yahav dee, bugd geed baihad chin , itgehgui baigaa yumuu, tegvel utasaa barij bai daa, gej Saruul neleen halamtssan bololtoi hogjiltei heleed tag bolov.Utasaa barij bai genee yah gej baigaan boloo, arai namaig Anartai yariulah gej bgaan bish baigaadaa, burhan mine yag l ter utas huleeh hugatsaand minii zurh doroo heden ch udaa tsohilson yum buu med, hamag bie maani salagnan dogdolj baigaagaa mederch baiv…yag ingej baital utasnii tsaanaas…
- Baina uu? Tsengelee yu? geh onooh l zurhend shingesen saruulhan hooloi…tiimee yah argagui tuunii mine hooloi mon bailaa. Sonsoj baigaa zuildee itgej yadaad nudnees mine ooriin erhgui nulims ursan buulaa.
- Tsengelee, baina uu, bi Anar bainaa, tanihgui baigaamuu? gej ter mine tsaad chimeeneesee davj garah gesen met changaar hellee. Bi ene oguulberiig zovhon saynii helsen hedhen ugiig yamar udaan sonsoh gej huleegee ve, bi Anar bnaa Tsengelee, geh ene l ugs….nulims mine zogsoltgui asgarch bailaa. Bi udaan duugui baij bolohguigee sanaj sulhan hooloigoor:
- T..t..tanij bainaa, tanilgui yahavdee…
- Hooloi chin yag heveeree baina shuu, chamtai ug ni onoodor uulzah baih gej bodoj baisan yumsan?
- Aan ,harin ajil garaad…chi hezee irsen yum?
- Ajilaar tur irseen, ireed 7 l honoh gej baina, onoodor harin bagsh nadruu yarij sanuullaa, geed ter mine tur chimeegui bolov.Magadgui yag nad shig tulgamdaad oor yu yarihaa medehgui baisan baih l daa.Bi tuunteigee yarij baigaadaa oortoo ch itgej chadahgui baiv. Yag ene uyed utasnii tsaanaas neleed halamtsaj hoortsgooson angiihan maani negen duugaar zereg “ Tsengelee hureed iree!!! Tsengelee, Tsengelee, Tsengelee…gej orilj garah ni ter. Anariin ineed aldaj baigaa ni utasnii tsaanaas nadad medegdej bailaa. Bi yahaa medehgui demii l chimeegui baiv.
- Tanaih huuchindaa baigaa yu?Bi tegvel chamaig odoo ochood avchihiy…geed utas tasarlaa.
Bi ooriigoo zuudelj baigaa esvel ugui esehee ch yalgaj salgahaa bolih shig bolloo. Anar gerluu mine irj yvaa…yag l 10n jild baisan shig…angiihan tsuglachihsan uyed namaig ireegui bol Anar zaaval namaig avahaar irdeg baisansan. Za za odoo ter uye ongorsoon, odoo bid urdnii ter genehen huuhduud bish, Anar odoo minii talaar ogt oor bodoltoi bolson biz dee, bi odoo tuunii huvid sain naiz ni ch bish, hairtai busgui ni ch bish jiriin l neg angiin huuhed bolj huvirsan baihdaa, esvel buur jiriin neg tanil ni ch yumuu. Ingej bodsoor bi yamar ch l baisan biee mash sain barij , bi ch gesen Anaraas dutahaargui oorchlogdoj tuunii tuhai bodohoo ch baisan gedegee uzuuleh heregtei gej shiidlee. Tegeed ch bi chin naiz zaluutai hun shuu dee. Udsan ch ugui gadaa mashinii signal sonsogdoj ehellee.Anar gadaa irchihej…bi ene buhniig zuudendee l zuudelj baisan shig…
Bi yarch sandran huvtsaslaad tuunruu yaran guin garlaa. Zurh mini ayaganaasaa sugarch garah gej baigaa yum shig, mash huchtei tsohilj baisniig sanaj baina. Zogsool deer tavisan t har mashinii hamriig nalaad tseverheen tsagaan tsarailag zaluu zogsoj baisan ni medeej Anar mine mon bailaa. Baga zereg targalj ,ovor nemeed,arai iluu zaluumsag torhondoo orson ni oort ni ih zohijee. Namaig garch irehiig haraad Anar onooh l zurh setgeld mine hadagdag ul
Үзэмж: 4883 | Оруулсан: suvdaa | Үнэлгээ: 4.5/24 |
Санал: 181 2 »
2014-03-15 Spam
18. uuganbayr
goy ogvvlleg bn vrgeljlel ni bgaa muu bodit ymuu

2014-03-05 Spam
17. gnee
goy oguulleg bn.vrgeljlel ni bga yu adminaa

2014-01-25 Spam
16. EGII
ENE OGUULLEG URGELJLLEL BTGAA YUU GOY OGUULEG BN

2014-01-24 Spam
15. Sasuki
HHe ene comment moog shig bhn Gehdee Mini Tanidag Neg hunig ch Bas Anara gedegldee Br Olon Anar gd unshaad zurh dogdloj Bh chin

2013-06-03 Spam
14. nandia
uneheer zurh setgel zovinoj mash iheer dogdloj unshlaa. ene oguullegiin urgeljlel bdiinmuu

2013-04-05 Spam
13. oogi
unen nice oguulleg b.a

2013-02-15 Spam
12. uugii
tugsgul ni bgaa yu hurdan bicheereii goy oguullleg bn

2012-11-10 Spam
11. haliunaa
Uneheer goe oguulleg baina bayrllaa

2011-12-20 Spam
10. Eegii
aimar goy nudend haragdlaa.surgamj ntr avlaa keke ^^

2011-11-28 Spam
9. nomio
ene uguuleg setgeliig min jaahan sedreejihlee vrgeljlel bgaa yu ene uuriin chn tvvh vv jaahan haramsmaar sanagdaj bn

1-10 11-18

Name *:
Email:
Code *:
..::НЭВТРЭХ::..
..::КАЛИНДАР::..
«  Хоёрдугаар сар 2009  »
НяДаМяЛхПБаБя
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
..::ХАЙХ::..
..::НАЙЗУУД::..
..::СТАТИСТИК::..

Нийт сүлжээнд байгаа : 0
Зочин: 0
Хэрэглэгчид: 0